Raskaus Saksa vs Suomi

Asuimme vähän yli raskauden puolen välin Saksassa, mutta loppuraskaus vierähti Suomessa. Terveydenhuolto Saksassa jätti ihan hyvän vaikutelman alun vaikeuksien jälkeen, mutta tykästyin silti Suomen tuttuun malliin.

Töiden aloittamisesta lähtien minulla oli saksalaisen sairaskassan AOK:n pakollinen sairasvakuutus, mutten ollut käyttänyt terveyspalveluja ennen raskausaikaa. Niinpä täytyi selvitellä, mistä lääkäriaika varataan ja miten vakuutus toimii. Kuulosti tosi hyvältä, että lääkärin saa valita vapaasti ja käynnit eivät maksa mitään, vaan kuukausittain palkasta maksettava vakuutus korvaa terveydenhoidon.

Todellisuus iski kuitenkin vasten kasvoja siinä vaiheessa, kun aloin varaamaan ensimmäistä aikaa. Olin etsinyt kivanoloisia klinikoita, mutta niissä ei ollut tilaa uusille asiakkaille. Lopulta aloin soittelemaan aakkosjärjestyksessä englantia osaavia naistenlääkäreitä läpi käyttäen Baden-Württembergin lääkärihakua apuna. Epätoivo alkoi jo iskeä, kun olin soittanut jo kymmeniin paikkoihin ja kaikkialla oli täyttä. Soitteleminen ei muutenkaan ollut mukavaa, koska puheluja vastaanottava henkilö ei aina puhunut englantia ja oma saksan kielen taito oli rajallista. Viimein sain kuitenkin ajan lääkäriin ja olin ihan tyytyväinen tuohon klinikkaan. Valinnan vapaus jäi siis kuitenkin käytännössä toteutumatta, koska ylipäätään lääkärin löytyminen oli niin vaikeaa.

Kuva: anmarien_cfc

Kun olin päässyt klinikan asiakkaaksi, kaikki loput ajat sain helposti. Saksassa käydään siis raskausajan kontrolleissa aina lääkärin vastaanotolla ja näitä on Suomeen verrattuna aika tiheästi – kerran kuukaudessa jo heti ensimmäisestä raskauskolmanneksesta lähtien. Ultria tehdään myös helpommin kuin Suomessa, esimerkiksi varhaisultra kuului perusvakuutukseen. Itseasiassa samaa laitetta käytettiin jokaisella kerralla sydänäänten katsomiseen Dopplerin sijaan. Saksassa raskautta siis seurataan vähän tarkemmin – ehkä turhankin tarkasti. Rauhoitti se kuitenkin mieltä nähdä joka kuukausi, että siellä hän on ja pieni sydän sykkii <3 Ja jos olisi jotain poikkeavaa, se varmasti huomattaisiin Saksassa paremmin, kun lääkäri tarkistaa joka kuukausi. Pääosin raskautta seurataan Saksassa kuitenkin samaan tapaan kuin Suomessa. Esimerkiksi rakenneultra ja sokerirasitustesti on samoilla viikoilla Saksassa kuin Suomessa. Verikokeita otettiin Saksassa paljon laajemmin, mikä on tosi hyvä.

Vaikka raskauden seuranta oli korkeatasoista Saksassa, oli kiva päästä Suomen neuvolaan. Neuvolasysteemi on huomattavasti Saksan mallia kokonaisvaltaisempi.  Mitä kaipasin Saksassa, oli keskustelu raskauteen liittyen. Neuvolassa terveydenhoitajalla ei ole kertaakaan tuntunut olevan kiire ja hoitaja kertoo käynneillä aina jotain raskausviikkoihin liittyen, kyselee ja aikaa on myös omille kysymyksille. Lääkäri Saksassa sen sijaan vain teki tutkimukset ja lyhyesti saattoi selittää jotain. Kysyä sai, mutta kysymykset tulivat mieleen usein vasta kotona, eikä lyhyen visiitin aikana. Klinikalla oli myös aina kiire, koska seuraava odotti jo oven takana, kun itse oli sisällä huoneessa. Klinikalta jaeltiin kyllä lehtiä ja lappuja, joissa oli paljon juttua raskauteen ja lapsiin liittyen, mutta kaikki oli saksaksi, joten niitä oli vähän raskas lueskella.

Kuva: anmarien_cfc

Saksassa kuitenkin lääkärin lisäksi hankitaan oma kätilö ja tutun kätilön saa myös mukaan synnytykseen ja käymään kotona synnytyksen jälkeen. En lopulta hankkinut kätilöä, koska en löytänyt kätilöäkään helposti ja koska olin tulossa Suomeen kuitenkin synnyttämään. Tämä systeemi kuulosti kuitenkin huipulta ja kätilöltä varmasti olisi voinut myös kysellä raskauden kuluessa, mitä mieleen tulee.

Saksassa malli siis tuntuu olevan kattavampi kuin Suomessa, mutta palveluihin käsiksi pääseminen haasteellisempaa varsinkin, kun systeemi oli täysin vieras. Lääkärin ja kätilön hankkimisen lisäksi Saksassa valitaan myös synnytyssairaala. Ymmärtääkseni sairaalat ja kätilöt saattavat järjestää myös synnytysvalmennusta ja esim. raskausajan jumppaa. Näistä löysin kuitenkin infoa vain netistä ja kaikki oli saksaksi, joten jäi sen kummemmin tutustumatta, mitä olisi ollut tarjolla. Synnytyksen jälkeen tulee puolestaan siirtyä lastenlääkärille.

Suomen systeemin selkeä vahvuus on kokonaisvaltaisuus. Kaikki raskauteen liittyvät asiat voi hoitaa neuvolan kautta ja minun ei ainakaan ole kertaakaan ollut vaikea saada yhteyttä tai aikaa neuvolaan. Mielestäni on hyvä, että neuvola jakaa runsaasti infoa liittyen niin raskauteen, perheille suunnattuun toimintaan alueella ja Kelan tukiin liittyen. Totta kai oli myös helpompaa päästä puhumaan Suomea, koska lääketieteellinen sanasto ei ollut niin hyvin hallussa englanniksikaan, eikä varsinkaan saksaksi.