Retkellä Lapakistossa

Lähdimme nauttimaan luonnon rauhasta Nastolan Lapakiston luonnonsuojelualueelle. Alueella on viisi kävelyreittiä, joiden yhteenlaskettu pituus on 23 km. Meille tuli kävelyä noin 7-8 km. Nähtiin jylhää kalliota, mänty-kuusimaastoa, järvimaisemaa ja hieman rämettä.

Kun saavuimme paikalle, parkkipaikoilla oli vielä hyvin tilaa. Otin vauvan parkkiksella liinaan kyytiin ja tutkailtiin vähän alueen karttaa. Käytiin katsastamassa ensin Sammalistonpolun nuotiopaikka, johon on muuten myös esteetön pääsy vaunuilla tai pyörätuolilla. Siihen ei ollut parkkipaikoilta montaa sataa metriä. Siitä eteenpäin polku jatkui Lapakisto-järven rantaa osittain pitkospuita pitkin ja osittain juurakkoisena polkuna. Esteetön polku tosiaan loppui siis heti nuotiopaikalle.

Lapakisto-järvi

Emme jatkaneet pidemmälle, vaan palasimme takaisin ja lähdimme kohti pitkäjärvenpolkua. Kuljimme Pitkäjärven itärantaa ihaillen jyrkkiä kallioita ja majavien jyrsimiä puita. Paras yllätys oli kuitenkin, kun kaksi laulujoutsenta lipui ohitsemme. Jatkoimme jyrkänteeltä pudonneiden suurten lohkareiden luokse. Mietimme milloin ja miten jättimäiset kalliopalat ovat kalliosta lohjenneet. Vieläkään en tiedä miten, mutta selvisi kuitenkin, että tapahtumasta on vain muutama vuosi (Lahdenseudunluonto.fi).

Kalliojyrkänne on aivan pystysuora, joten kallion päälle ei rannasta ollut mitään mahdollisuuksia päästä, toisin kuin olimme ajatelleet. Niinpä täytyi palata kilometrin verran takaisin päin ja kiivetä Pitkäjärven polkua kallioiden päälle. Kävelimme kallioiden päällä nuotiopaikalle asti ja pidimme pienen evästauon järvimaisemaa korkeuksista ihaillen. Sekä tämä että ensimmäinen nuotiopaikka olivat siistissä kunnossa ja paikalta olisi löytynyt puita nuotiota varten, jos olisi halunnut makkarat paistaa. Pienin retkeläinen oli tässä vaiheessa nukkunut jo tunnin verran tyytyväisesti liinassa ja nukkui vielä autolle asti. Raikkaassa ulkoilmassa nukuttaa hyvin.

Pitkäjärvi

Loppumatkan tulimme suon reunaa isompaa tietä pitkin, jotta matka joutui vähän helpommin. Tähän mennessä vauva ei ollut tuntunut painavalta, mutta viimeisen kilometrin kohdalla alkoi huomata, että 10 kiloinen kyytiläinen on ollut mukana.

Kiva retkipäivä takana ja nyt vielä kotona saunomaan!